makuuhuone ennen ja nyt

Pahoittelen kuvien laatua, kamera on päättänyt lopettaa toimintansa ja kännykällä laatu ei ole mikään ihan mahtavin, argh. Anyway, tässä kipeänä ollessa meikäläisellä on ollut aikaa vähän tutkia ja tuumailla, ja niinpä päätin aloittaa vanhan blogin "purkamisen" rempparapsalla: ylhäällä olevissa kuvissa on siis meidän nykyinen makkari niin vanhassa kuin uudessakin muodossaan. Kämppähän on äitini, ja kyseinen huone oli ennen tänne muuttoamme siskoni huone - ennen remonttia lattialla oli ruma muovimatto, seinillä aika julmetun hirveä tapetti, kaappien ovet äklöt puunväriset ja katto ihanaa rakolautaa... no, rakolautaa katto on edelleen, joskin kattopaneelit ovat kyllä jo valmiina odottamassa asennusta, eikä kaappien ovia olla vieläkään saatu maalattua, mutta noin muutoin meidän makkari on nykyään miljoona kertaa parempi edelliseen verrattuna. Tykkään!

Lisätty kuvia ja bongaus vanhasta blogista! Ärsytti noissa ylemmissä valoissa tuo värimaailma, kun illalla keinovalossa otin, joten ajattelin vielä näyttää pari päivänvalossa otettua kuvaa. Näissä näkyy mm. tuo hirveä rakolautakatto sekä ei-vielä-maalatut kaappien ovet. Päiväpeitto on ryppyinen kuin mikä, hups, mutta ehkei sen väliä. Tämä uusin versio meidän makkarista on kyllä mieleeni - vanhan pitäisi näkyä täällä. 

VANHASTA BLOGISTA BONGATTUA:

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Tässä yhtenä päivänä käytiin Rautiassa kiivas keskustelu tulevan makkarin laminaatista. Minä olisin halunnut sellaista nättiä, ihan vaalean harmaata. Sitä olisi ensinnäkin pitänyt tilata ja olihan se sitten valikoiman kalleintakin, hups, vaikka sitä en tietenkään heti tiennyt - en ole oikeastaan ikinä tehnyt ostoksia hintoja katsoen, ei ole koskaan ollut tarvetta. En tosiaan vieläkään tiedä mitä esim. maito tai voi kaupassa maksaa, koska en kiinnitä tällaisiin asioihin huomiota. Ostan sen mitä tarvitsen tai haluan, mutta senkin teen suhteellisen harvoin.

       No, H:n isukki yritti sitten esitellä meille toisenlaista laminaattia, hitusen halvempaa väittäen sitä harmaaksi vaikka minun silmääni se kyllä näytti ruskehtavansinertävänkukertavalta, ja ihmetteli muutenkin hieman ärsyyntyneen oloisena, ja kovaan ääneen, kallista makuani - joka tietenkin sapetti meikäläistä aikalailla. No, anteeksi vaan jos satun tietämään mistä tykkään, kerrankin. No joo, en mä oikeasti suuttunut, mutta kyllä se vähän harmitti, kun en muutenkaan meinannut osata päättää minkälaisen tapetin halusin, laminaatti kun oli tarkoitus mätsätä siihen. Lopulta tosiaan jätettiin laminaatti tilaamatta; tultiin siihen tulokseen, että mietitään vielä hetki. Aloin sitten miettimään, että no joo, en minä kyllä mitään urallista laminaattia tahdo, kun sinnehän menee kaikki paska.

      Päädyimme kompromissiin jo kotimatkalla. Istuskelin autossa kaupan pihassa H:n hoitaessa pois alta pikaostokset ja hänen tulessa autoon, läväytin ehdotukseni: "okei, otetaan se ihan tyhmä ruskee laminaatti jos mä saan sitten sen koivutapetin jota katseltiin" ja niin se oli päätetty. Samapa tuo jos se koivutapetti ei nyt ihan musta-valkoinen ole, vaan enemmänkin harmaan eri sävyjä. Eikä se laminaatin mahdollinen ruskeuskaan enää haitannut, koska olin jo mielessäni kehittänyt meidän makkariin luonto-teeman: lattia kuin maa, puut seinällä, vihreät verhot ja ikkunasta ihana maisema, ah!

       H kun tässä yhtenä päivänä lähti sitä tapettia tilaamaan, taas isukkinsa kommentoi meikäläisen kallista makua ja H poistuikin kaupasta tekemättä tilausta, asenteella "pidä saatana tapettis!" Hah. Miehet!
       No, lopulta se tapetti kuitenkin tilattiin ja laminaatti haettiin tiistaina, sitä kun oli runsainmäärin varastossa. Nyt se on laitettu. Kokonaan! Ja voi että, on se vaan nätti, sittenkin.