Näkymä ei enää nykyään ole täsmälleen sama - ollaan mm aidattu piha ja siirretty tuo aidan vieressä näkyvä puska muualle koska oma sekä hoitokoira rakastivat sen syömistä, mutta väriloisto on silti keväisin/kesäisin edelleen sama, onneksi! Silloin kun äiti ja sisko vielä asuivat täällä, meidän makkarissa eli silloisessa pikkusiskoni huoneessa oli ennen kerrossänky. Sisko luopui
siitä aikoja sitten ja vaikka siinä vaiheessa vietin harvoin öitä äipän
luona, sängyn menettäminen oli jotenkin yllättävän vaikeaa ja aiheutti
jopa pientä kiukuttelua, öö - sen lisäksi, että todellakin rakastin kyseisen sängyn patjaa (olen siis nukkunut tuossa kyseisessä sängyssä parhaiten, ikinä),
yläsängystä herääminen oli varsinkin alkukesällä aivan järkyttävän ihanaa, kun heti ensimmäisenä vastassa oli tällainen vihreä
hyvänhuomenen toivotus. Ehkä vihreästä tuli lempivärini tämän takia?
Lisäksi tuo leikkipuisto, joka kuvassa näkyy
etäisesti, on ollut sydäntä lähellä aina siitä asti kun äidin ja siskon
luokse muutin. Siellä on vaan jotenkin ihana olla ja istua kaikessa
rauhassa, miettien ja pohtien ja tarinoita suunnitellen - jos kehtaisin, tekisin niin kesäisin edelleen, mutta tälleen lapsettomana se tuntuu nykyään vähän hassulta. Joka tapauksessa, yksi suosikkipaikoistani löytyy siis niinkin läheltä kuin meidän takapihalta. Luksusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti