perjantai 20. maaliskuuta 2015

toinen hetki (haaste)


Ennen sitä hetkeä, sä olet koko ajan kantanut jotain synkkää ja repivää syvällä sun sielussasi - jotain myrkyllistä. Jotain sellaista, joka saa sut sanomaan rumia sanoja ja kostamaan.  Susta tuntuu pahalta ja sä haluat muiden kärsivän ihan yhtälailla, varsinkin niiden joiden syytä se kaikki on.

Se paha sun sisällä, se saa sut itkemään, koska sä et pysty jatkamaan elämääsi; sä et pysty unohtamaan, etkä sä pysty antamaan anteeksi. Et ainakaan ennen sitä toista hetkeä.

Se hetki, kun sä ymmärrät kasvaneesi ihmisenä, tajuat että sulla on jotain annettavaa tälle maailmalle. Se hetki, kun se paino putoaa sun harteiltasi ja se tumma, se jokin repivä, se yhtäkkiä katoaa. Sä ymmärrät, että sen kaiken takia sä olet ja kaikkine pienine ja suurine vikoinesi sä haluat olla juuri sinä, koska kukaan muu ei siihen pysty.

Sä unohdat koston - sä pystyt taas hengittämään. Se hetki, kun sä kykenet tietyllä tasolla ja tavalla antamaan anteeksi kaiken sen pahan mitä olet kohdannut ja läpikäynyt, vaikket mitään unohdakaan. Sitä hetkeä mä kannan muistoissani varmasti elämäni loppuun saakka.

picture credit: yksi kaksi kolme

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti