maanantai 21. joulukuuta 2015

kaaos työhuoneessa

Haaveilen tällä hetkellä lähinnä kahdesta asiasta; uudesta, mielellään toimivasta puhelimesta sekä työhuoneesta, jossa vallitsisi edes jonkinlainen järjestys ja harmonia jatkuvan sekasorron sijaan. Yhdellä kuvalla voin täydellisesti todistaa sekä miksi tarvitsen uuden puhelimen varustettuna paremmalla kameralla että miksi nykyinen työhuoneemme ei vaan toimi.


No, ymmärtänette yskän, olettaisin. Omat haasteensa kyseisen huoneen uudelleen järjestelyyn asettaa ei pelkästään a) huone itse, mutta myös b) liukuovi, c) kaapit sekä tietenkin kaapinovet, joita ei edelleenkään olla kaikkia saatu aikaiseksi maalata ja/tai kiinnittää paikoilleen, d) huonekalut, joiden tulevaisuudesta en oikein tiedä, koska tunnearvo ja henkilökohtainen suosikkini e) eli kaiken tämän lisäksi, huoneeseen olisi hyvä jäädä tila myös ilmapatjaa varten, sillä kovin usein meillä on vieraita yhtäaikaa sekä vierashuoneessa että työhuoneessa.

Herää pakollakin kysymys: mistähän pirusta sitä tämän projektin oikein aloittaisi? No, pitkän - ja kun sanon pitkän, todellakin tarkoitan sitä - mietinnän jälkeen olen vihdoin tullut siihen tulokseen, että jostain on luovuttava ja pieniä kompromisseja tehtävä.

Tällä hetkellä meillä on käytössä kaksi pöytää; minun ihanan ilmava ja tilava pöytäni, jota suorastaan rakastan, sekä Henkan pieni ja ahdas, joka on itse asiassa oikeasti meikkipöytä ja pitää sisällään tavaraa, jota meistä kumpikaan ei todennäköisesti ole nähnyt vuoteen, öö. Minä tykkään omasta tilastani ja siitä, ettei pöydälläni ole muuta kuin minun tavarani suht siistissä järjestyksessä, mutta ehkäpä tässä olisi kompromissin paikka, kröhöm. Jospa tuo kanssaeläjänkin pöytä pysyisi siistimpänä jos kun olisi paremmat säilytysmahdollisuudet ihan siinä käden ulottuvilla?

Tuo meidän kirjahyllymme tuntuu olevan pohjaton musta aukko, joka vetää sisälleen mitä tahansa, ekan luokan kokeista lähtien, joten siinä olisi varmaankin toisen kompromissin paikka... ehkä-mahdollisesti nimenomaan meikäläisen olisi hyvä käydä omat varastonsa läpi ja pohtia onko kaiken säilyttämisessä mitään järkeä vain koska hei, tunnearvo! Niin ja mikä ihaninta, tulostimellekin pitäisi löytää oma paikka, taas. Se kun otettiin käyttöön yllättäen heti välittömästi sen jälkeen, kun olin tunkenut sen kaappiin käyttämättömyyden takia - kuinkas muutenkaan? Siispä, voisiko tässä olla ratkaisu?
Toki joutuisimme jakamaan pöytätilan, mikä on neuroottiselle kontrollifriikille (eli minulle, selvennyksen vuoksi) melkoinen pala purtavaksi, mutta vastapainona; molemmille saataisiin omat säilytystilat, joka voisi itsessään olla todella toimiva juttu. Toki tämän kanssa ilmapatjan kohtalo jäisi vähän kysymysmerkiksi, mutta ehkä kaikkea ei voi saada...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti